sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

Tuolin historiaa ja eurooppalaisia muotoilun tuulahduksia

Mietippä sinä lukija elämääsi hetki ilman tuolia. Aamulla syöt puurosi seisten ja käveltyäsi tai pyöräiltyäsi kouluun et voikkaan hengähtää tuolilla vaan sinun pitää seistä koko päivä? Mitä opiskelusta näin ollen tulee, kun suurin osa ruuasta saamastasi energiasta kuluu jalkojen lihasten soluhengitykseen eikä aivojen työskentelyyn?

Tästä (klik) kiintoisasta tuolihistoriikista käy ilmi, että tuolit olivat hyvin harvinaisia Suomessa vielä 1600-luvulla. Tällöinkin toki käytettiin istuimina penkkejä tai arkkuja, mutta esimerkiksi porvariskoteihin tuoleja alkoi ilmestyä vasta 1700-luvun lopulla, sata vuotta sen jälkeen kun säätyläiskartanot olivat omaksuneet tuolikulttuurin muualta maailmasta. Linkistä voit tutkia myös erilaisia tuolien historian tyylisuuntia, jota löytyy moneen lähtöön - renessanssista rokokoon ja kustavilaisen tyylin kautta jugendiin.

Kuuluisia tuoleja on tuottanut myös hollantilainen taideryhmä De Stijl, joka muuten osuvasti tarkoittaa suomeksi "tyyliä". Tähän 1900-luvun alussa toimineeseen ryhmään kuului esimerkiksi yksi tunnetuimmista abstraktin taidesuunnan edustajista, taidemaalari Piet Mondrian. Ryhmä  suosi perusmuotoja, erityisesti kuutioita sekä pysty- ja vaakasuoria, mikä näkyy esimerkiksi Gerrit Riedveldin alla olevassa Punaisessa ja Sinisessä tuolissa, joka meille esiteltiin tunnilla. Tuolissa on nähtävillä ryhmän selkeä, mutta räikeä värinkäyttö - ainoastaan päävärejä.



Myös Bauhausissa suunniteltiin kuuluisia tuoleja, enkä nyt tarkoita sitä suurta puutarhakauppaa Pirkkalassa. Bauhaus oli nimittäin Saksassa toiminut kuuluisa arkkitehtuuri- ja taidekoulu. Tämän koulun tavoitteena oli luoda funktionaalista, halpaa ja massatuotantoon sopivaa, mutta korkealaatuista esine- ja huonekalumuotoilua. Natsitpa sitten eivät hyväksyneet tätäkään, kun oltiin niin moderneja muka ja näin ollen tekivätkin rajoituksillaan koulun pitämisen niin mahdottomaksi, että sen opettajat päättivät lopettaa opetuksen vuonna 1933. Hitler ja kamut eivät kuitenkaan millään kyenneet estämään sitä, että Bauhausista tuli taiteen ja arkkitehtuurin alalla valtava vaikuttaja ja sen tavat ja tyylit suunnitella esineitä ja rakennuksia vaikuttavat vielä tänäkin päivänä.

Tässä kuvassa on näkyvillä Bauhausin ja muutenkin sen aikaisen funktionalismin pääajatus: selkeitä muotoja, selkeitä värejä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti